Herätys!

Parin päivän harkinnan jälkee päätin, että ehkä tämä pahasti horroksen ja roudan alle painunut blogi voitaisiin viimeinki kaivaa ylös tuolta pohjamudista. So, here it is, toivotaa että nyt lopputalven ja tulevan kevään myötä kerkeäisin ja jaksaisin tätäkin päivitellä taas!
Kuten kuvasta voi nähä, mun uusi rakkaus, kitara saapui sitte jouluna meille. Oon aivan koukussa (epätoivoseen) soitteluun, mutta kyllä mää jo jotain oon sentää oppinu! Kitaraa on niin paljon helpompi ja nopeempi opetella soittamaa iteksee ku vaikkapa noita mun rumpuja. Ehkä mää osaan soittaa tota joku päivä kunnollaki.
Mutta joo, suurin syy tälle että ei oo tullu laisinkaan postauksia on se, että mää oon hukkunu kouluun ja väsymykseen. Lisäksi mun elämässä ei tapahdu talvella yleensä mitää mistä kirjottaa, mutta nyt tammikuussa on ollu sellasta menoa ja meininkiä että oksat pois. Ja muutenki oon viimeisen puolen vuoden aikana tehny tosi paljon kaikkea mitä en yleensä tee. Oon oppinu iha superpaljon erilaisia juttuja, tajusin sen eilen. Eniten oon kyllä oppinu musiikista, enkä nyt tarkota vaa tuota kitaraa. On tullu esiinnyttyä siellä sun täällä, ja se on ollu musta iha sairaan kivaa, vaikka jokseenki pelottavaa. Positiivista on juitenki se, että itseluottamus on kasvanu ja musta tuntuu että oon muutenki muuttunu, yllättävänkin iso osa mun skeemoista on ihan erilaisia ku aikasemmin. Tavallaan se on mun mielestä vaan hyvä asia.